Sápmelaččat  [ ] :

Sámi:
Saamenmaa, Pohjois-Euroopassa asuvan alkuperäiskansan asuma-alue. Saamenmaa asukkaat, saamelaiset, eivät omistaneet koskaan omaa valtiota ja he ovat jakautuneet nykyään neljään maahan; Norjaan, Ruotsiin, Suomeen ja Venäjälle.

Kuitenkin viime vuosina on tapahtunut kansallinen herääminenja niinpä vuonna 1986 luotiin oma kansallislippu, jonka värit liehuvat yhä useammissa paikoissa tällä alueella. Sini-punainen ympyrä on auringon ja kuun symboli (aurinko punainen ja kuu sininen), kun taas muut värit ovat perinteisiä saamelaisten värejä.

Saamelaiset itse ovat vähemmistönä Skandinaviassa ja heitä on vain noin 4 % koko väestöstä. Saamelaisten väestötiheys on erittäin harva, noin 2 henkilöä per neliökilometri kaupungeissa ja rannikkoalueilla. Maan sisäosissa henkilötiheys on lähellä nollaa per neliökilometri.

Saamelaisten parlamentti „Sámediggi“ sijaitsee Karasjoella (Norja) ja se on kaikkien neljän maan saamelaisten oikeuksien ja etujen tukija. Koska oikeuskäytäntö näissä maissa on kovin erilainen, on jokaisessa maassa myös oma parlamentti, Guovdageaidnu (Kautokeino / Norja), Gíron (Kiruna / Ruotsi), Anár (Inari / Suomi) ja Luyawr (Lowosero / Venäjä). Kaikista sopimuksista huolimatta saamelaisten oikeuksia rajoitetaan voimakkaasti, ja Norjassa heidän oikeuksistaan huolehditaan eniten.

 

Historiallisesti katsoen saamelaisten olemassaolo on jo ainakin 10 000 vuotta vanha. Heidän alkuperäiset juurensa ovat kuitenkin vielä melkoisen tuntemattomat, mutta oletetaan heidän tulleen alun perin kaukaisesta Pohjois-Aasiasta. On tutkittu, että jo noin 9800 vuotta sitten saamelaiset ovat asuneet pohjoisessa Jäämeren rannalla ja rakentaneet sinne asuinpaikkoja, todisteita siihen on esillä Altan luolamaaluksissa ja Ruotsin Härjedalessa.

Joiku:
Joiku (juoigan, luohti) on saamelaisten perinteinen proosalaulutapa, jossa ääntä väritetään kurkunpäälihaksilla, usein yksitoikkoisen kuuloista elämää, luontoa ja eläimiä kuvaava. Joiku on useimmiten improvisoitua ja sen alkujuuret yltävät ihan kiviaikaan. Joiku syntyy ihmisen elämästä luonnossa ja luonnon lakien mukaan.

Joiussa ihmisen tunteet tuodaan esille, laulu voi kertoa menneisyydestä ja tulevaisuudesta, mutta kuitenkin se kertoo juuri tästä hetkestä.
Jos haluaa ymmärtää joikaamisen, täytyy perehtyä saamelaisten kiintymiseen luontoon. Joikaaminen ei tarkoita, että „joikataan“ jostakin, vaan joikataan jotakin. Syntyy laulajan ja kuuntelijan välinen yhtey.

Saamelaiset ovat Euroopan viimeinen alkuperäiskansa!
Heidän oikeutensa ovat loukkaamattomat ja ne tulee tunnistaa kaikissa neljässä valtiossa Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.

sámegiella  [ saamen kieli ] :

Tietoa saamen kielestä:
Saamenkieltä puhutaan Skandinavian pohjoisosissa.
Lappi on Norjan länsirannikon ja Ruotsin ylitse Suomeen ja Kuolan niemimaahan asti ulottava alue.

Saamenkieli itse on oma kieli eikä mikään murre ja se kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin.

Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, ja itse käyttämäni saamenkieli tässä on pohjoissaamea, jota puhuu noin 15.000 henkilöä; tämä kieli on siten vahvimmin ja laajimmalla alueella puhuttu saamenkieli.

Kielen alaryhmät eroavat toisistaan niinkin paljon, että niitä eivät edes saamelaiset pysty ymmärtämään.

Kauan nämä kieliryhmät olivat ainoastaan puhuttua kieltä ja vasta viime vuosisadalla kehitettiin kirjoitus ja kielioppi.

 

Nykyään saamenkielen opetusta tarjotaan Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten alueella olevissa kouluissa – kieli oli kouluissa kauan aikaa kielletty.

Olen ottanut saamenkielen käyttöön kaikilla kotisivuillani, ensinkin sen vuoksi, että pidän kielen soinnusta, toiseksi sen vuoksi, että suuri osa ihmisistä eivät edes tiedä tämän kielen olemassaolosta.

Olen syvästi kiitollinen ystävättäreni Anne Gro Gaupin antamasta avusta, etenkin kieliopillisissa asioissa.

Mun liikon dutnje nu ollu Anne Gro!

sámi  [ ] :

Hei / kyllä / Ei
Bures / juo / ii

Kiitos! / Ole hyvä
(Olu) Giitu / Ii mihkke váivvit

Hyvää huomenta / Hyvää iltaa
Buorre iđit / Buorre eahket

Hyvää päivää! / Näkemiin
Buorre beaivi! / Mána dearvan!

Mitä kuuluu? / Minulle kuuluu hyvää
Movt duinna manna? / Mun ealán dearvan

Mitä teille kuluu? / Meille kuuluu hävää
Mot dii eallibehtet? / Mii eallit dearvan

Mikä sinun nimesi on? / Nimeni on "Vibeke"
Gii don leat? / Mun lean "Vibeke"

Kippis / Hyvää ruokahalua!
Máistte! / Buorre borranmiella!

 

Minä tarvitsen sinua
Mun dárbbašan du

Minä pidän sinusta. / Minä rakastan sinua
Mun liikon dutnje / Mun ráhkistan du

Minä olen suomalainen
Mun lean Suomas eret

Minkamaalainen sinä olet?
Gos don leat eret?

Minä en puhu saamia
Mun in máhte hupmat sámegiela

Puhutko suomea?
Humatgo don suomagiela?

En ymmärrä
In mun ipmir

Voitko toistaa?
Sáhtátgo geardut dan?